Tässä ohjeessa kuvataan liikasuoritusten ja perusteettoman edun käsittely palkkahallinnossa sekä niiden ilmoittaminen ja korjaaminen tulorekisterissä. Ohjeessa käsitellään myös takaisinperintään liittyvät käytännöt sekä tilanteet, joissa liikasuoritus oikaistaan tai ilmoitetaan eri tavoin palkanmaksun yhteydessä.
Liikasuoritus ja perusteeton etu
Liikasuorituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa tulonsaajalle on maksettu liikaa tuloa. Tällainen liikaa maksettu tulo suositellaan ilmoitettavaksi perusteettomana etuna.
Perusteettomalla edulla tarkoitetaan aiheettomasti maksettua suoritusta tai etua, johon tulonsaajalla ei ole oikeutta. Perusteeton etu syntyy esimerkiksi silloin, kun suoritus maksetaan väärin perustein, väärälle henkilölle tai väärän suuruisena. Perusteettomalla edulla voidaan korjata kaikkia rahana maksettuja veronalaisia suorituksia eli sellaisia tuloja ja tulolajeja, joissa tulonsaajalle voi syntyä liikasuoritus.
Liikasuoritus voidaan vähentää myös myöhemmin maksettavasta suorituksesta. Liikasuoritusta voidaan käsitellä ennakkopalkkana vain silloin, kun vähennys tehdään kokonaisuudessaan seuraavassa palkanmaksussa.
Perusteeton etu ei sovellu kaikkiin tulolajeihin samalla tavalla. Esimerkiksi 400-sarjan tulosta vähennettävissä erissä ja muissa maksuissa ei yleensä synny perusteetonta etua, kuten ennakonpidätyksessä ja ulosmittauksessa. Tällöin perityt korvaukset ilmoitetaan silloin, kun korvaus on peritty.
Jos seuraava palkka-ajo tapahtuu kuukauden kuluessa siitä, kun perusteeton etu on havaittu, maksaja voi antaa tiedon perusteettomasta edusta kyseisen palkka-ajon yhteydessä. Tieto perusteettomasta edusta on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun perusteeton etu on havaittu.
Perusteeton etu ilmoitetaan silloin, kun suorituksen maksaja perii liikaa maksetun summan erikseen takaisin tulonsaajalta tai kun liikasuoritusta ei voida kokonaan korjata heti seuraavassa palkanmaksussa.
Perusteeton etu on veronalaista tuloa, mutta se ei ole eläkkeen perusteena olevaa tuloa. Vastaavasti se ei ole muiden sosiaalivakuutusmaksujen, kuten työttömyys- tai tapaturmavakuutusmaksun, alaista tuloa.
Toimitetut ennakonpidätykset ja perityt lähdeverot ilmoitetaan perityn määräisinä. Jos maksaja oikaisee määriä, ilmoitetaan oikaistut määrät silloin, kun oikaisu tehdään.
Huom! Luontaiseduista perityt korvaukset ilmoitetaan pääsääntöisesti sen mukaan, mitä on peritty. Kuitenkin luontaisedusta peritty korvaus on ilmoitettava samalla palkkatietoilmoituksella kuin luontaisetu, vaikka korvaus perittäisiin etukäteen tai myöhemmin.
Saman tulon perusteetonta etua ja takaisinperintää ei voi ilmoittaa samalla ilmoituksella, ellei liikasuoritusta peritä takaisin samana päivänä kuin se maksetaan.
Perusteettoman edun ilmoittaminen ja korjaaminen
Perusteeton etu ilmoitetaan kahdella eri tavalla sen mukaan, onko tulo ehditty jo ilmoittaa tulorekisteriin muuna tulona vai onko liikasuoritus havaittu ennen ilmoituksen lähettämistä.
-
Jos ilmoitusta ei ole vielä lähetetty, käytetään Perusteeton etu -tulolajia.
-
Jos ilmoitus on jo lähetetty, korjaus tehdään lisäämällä ilmoitukseen Perusteeton etu -tieto tulolajilla.
Perusteeton etu -tiedolla ei kuitenkaan voida korjata kaikkia tulolajeja.
Alkuperäiselle palkanmaksukaudelle korjataan ilman Perusteeton etu -tietoa niin sanotut 300-sarjan tulolajit, jotka eivät tosiasiassa ole tulonsaajalle maksettua tuloa. Näissä tilanteissa ilmoitetaan alkuperäiselle kaudelle oikea tulon määrä.
Esimerkiksi luontoisedut ja muut kuin rahana annetut edut (koodit 301, 302, 304, 315, 317, 330 ja 342) eivät voi olla perusteetonta etua, koska tulonsaajalla on ollut etu käytössään eikä kyse ole maksamisen virheestä tai liikasuorituksesta. Tällöin ilmoitus on voitu antaa virheellisenä tulorekisteriin, mutta etu on ollut tulonsaajalla oikeansuuruisena käytössä. 💡 💡 Korjaus tehdään korvaavalla ilmoituksella ilman Perusteeton etu -tietoa eli tiedot oikaistaan oikeiksi.
Verovapaiden kustannusten korvausten (koodit 303, 311, 331, 357 ja 358) osalta, jos tulonsaajalle on maksettu liikaa korvauksia eli määrä ylittää Verohallinnon päätöksessä vahvistetun rajan, ilmoitus korjataan korvaavalla menettelyllä. Tällöin liikasuoritus merkitään veronalaiseksi tuloksi, esimerkiksi palkaksi, joka voi muodostaa perusteetonta etua.
Nettoperintä ja bruttoperintä
Liikaa maksettu suoritus voidaan periä takaisin joko nettona tai bruttona.
Nettoperintä on mahdollinen, jos suoritus maksetaan takaisin samana vuonna tai seuraavan vuoden alussa eikä edellisen vuoden verotus ole vielä valmistunut. Jos verotus on jo valmistunut, nettoperintää ei voida enää käyttää.
Nettoperinnässä Verohallinto kohdistaa ennakonpidätyksen korjauksen alkuperäisen maksukuukauden ennakonpidätysvelvoitteisiin. Maksaja voi tällöin vähentää vastaavan ennakonpidätyksen muista Verohallinnolle tilitettävistä veroista.
Bruttoperintä on käytössä silloin, kun verotus on jo valmistunut. Tällöin liikasuoritus voidaan periä takaisin vain bruttona.
💡 Suorituksen maksajan tulee varmistaa Verohallinnosta, onko verotus kyseiseltä ajalta jo valmistunut.
Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun korjaus
Suosituksena on, että liian suurena peritty työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu korjataan samalla ilmoituksella, jolla perusteeton etu ilmoitetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmoitusta, jolla korjataan maksettu liikasuoritus, vaikka työntekijämaksuja ei olisi vielä tosiasiallisesti hyvitetty tulonsaajalle.
Tämä on sosiaalivakuuttajien suosittelema toimintatapa ja NetBaronin ohjeistus on laadittu tämän suosituksen mukaisesti.
Vaihtoehtoisesti työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut voidaan oikaista ilmoituksella, jolla ilmoitetaan liikasuorituksen takaisinperintä. Tämä tarkoittaa ilmoitusta, joka annetaan silloin, kun tulonsaaja on maksanut liikasuorituksen takaisin. Tämä menettely on mahdollinen vain, jos maksut oikaistaan saman kalenterivuoden aikana.
Tietyissä tilanteissa liikapidätys voidaan myös maksaa tulonsaajalle takaisin ja ilmoittaa palkkatietoilmoituksella negatiivisena arvona. Tämä tulee kyseeseen silloin, kun liian suurena perittyä työntekijämaksua ei ole alennettu samalla ilmoituksella, kun tieto perusteettomasta edusta on annettu, eikä sitä voida vähentää tulonsaajan myöhemmän palkkakauden työntekijämaksuista.
Negatiivisena arvona Tulorekisteriin voidaan ilmoittaa seuraavat maksut:
-
412 Työntekijän sairausvakuutusmaksu
-
413 Työntekijän työeläkevakuutusmaksu
-
414 Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu
Takaisinperinnän ilmoittaminen
Takaisinperittyä summaa ei korjata alkuperäiselle ilmoitukselle, vaan takaisinperitty määrä ilmoitetaan sen palkanmaksukauden ilmoituksella, jolloin tulo peritään takaisin. Toimenpiteen tyypiksi merkitään Uusi ilmoitus. Samalla ilmoituksella voidaan ilmoittaa myös muita tulonsaajalle maksettuja suorituksia.
💡 Takaisinperintätiedot voidaan siis antaa osana sitä ilmoitusta, jolla normaalisti ilmoitetaan maksetut palkat.
Takaisin maksetut määrät on ilmoitettava viimeistään viidentenä kalenteripäivänä sen päivän jälkeen, kun on saatu tieto takaisinperityn määrän maksamisesta, sen maksajasta sekä siitä, mihin perusteettomaan etuun maksu liittyy. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa maksu on saapunut reskontraan tai tiliotteelle ja yhdistetty palkanlaskennassa tulonsaajalta perittyyn suoritukseen. Jos normaali palkanmaksu tapahtuu tätä määräaikaa myöhemmin, tieto takaisinperinnästä on ilmoitettava aiemmin erillisellä ilmoituksella.
Takaisinperintä ilmoitetaan lisäämällä tulolajiin siihen liittyvä Takaisinperintä-tieto sekä muut takaisinperintään liittyvät lisätiedot sillä palkanmaksukaudella, jolloin tulonsaaja maksaa liikasuorituksen takaisin.
Suoritus voidaan periä takaisin bruttosummasta tai vaihtoehtoisesti tulonsaajalle voidaan lähettää maksupyyntö. Suoritus voidaan periä myös nettona.
Lisätietoa: http://vero.fi/tulorekisteri
💡 Maksajan vastuulla on aina varmistaa, että käytössä on Verohallinnon ajantasainen ja voimassa oleva ohjeistus.